Olen nelikymppinen mies. Asun kaupungissa vanhassa omakotitalossa, jota kunnostelen pikkuhiljaa. Olen aviossa ja minulla on yksi lapsi. Autotallissa on auto. Olen luonteeltani ikuinen optimoija. Etsin jatkuvasti parempia ja edullisempia tapoja asua, liikkua, viihtyä, syödä ja käyttää energiaa.
Käyn osa-aikaisesti ansiotyössä. Rahaa jää silti kuukausittain säästöön.
Sijoittaminen on ollut intohimoni jostain 1990-luvun puolesta välistä saakka ja olen tehnyt lähestulkoon kaikki mahdolliset virheet. Toki teen niitä yhä.
Raha-asioissa mielestäni voi joko uida vastavirtaan tai myötävirtaan. Vastavirtaan uiminen tarkoittaa ylimääräisen vastuksen hankkimista luotolla eläen, tarpeetonta ja tuottamatonta tavaraa haalimalla ja jokapäiväisistä tarpeista tarpeettoman kovaa hintaa maksamalla.
Myötävirtaan uiminen taas harkitsevaa ja nokkelaa kuluttamista, selkeyttämistä ja optimointia. More bang for the buck. Kenties jopa euron monistamista useammaksi.
Tämä tonttu ei tule ikkunan taa, vaan tarjoaa yksinkertaisia ja toimivia keinoja jokaiselle, joka on kiinnostunut ”leppoistamaan” elämäänsä.
TALOUSTONTTU 