Ole itse brändi ja säästä

Kun ostat tunnetun valmistajan valmisruokaa, maksat samalla tuotteen mainoskampanjat, mainostoimiston palkkiot ja myös tuotteen valmistuksen työntekijöiden palkkoineen ja tehtaiden kustannuksineen. Maksat myös pakkauksesta. Tuotteen valmistuksen ja markkinoinnin tarkoituksena on tietenkin tuottaa valmistajalle voittoa. Maksat tuotteen hinnassa siis myös osakkeenomistajien osingot.

Valmisruoan valmistajan eduksi on myös käyttää niin halpoja raaka-aineita kuin mahdollista ja niin vähän kuin mahdollista. Siksi valmistusaineluettelosta löytyy lähes aina sakeuttamisaine. Katso vaikka. Kun valmistat ruoan itse, siirryt kilohinnoissa aivan toisille lukemille. Porkkanat maksavat 0,70€/kg, perunat 0,05-0,20€/kg. Liha maksaa 4-4,50€/kg. Valmisruoissa koko annoksen kilohinta on 10€/kg ja jopa enemmänkin. Makkarat mielletään halvoiksi mutta mikä on totuus? Halpa makkara valmistetaan vanhoista rukkasista ja jauhoista ja silti kilohinta on neljä euroa. Miksi käyttää edes jätteitä einesruoan valmistamiseen? Vesi on halvempaa. Sakeuttamisaine saa vedenkin muuttumaan paksuksi ja täyttäväksi .

Jos sinulla on rahasta puutetta ja samalla sinulla on ylimääräistä aikaa, kannattaa siirtää valmistus oman katon alle. Valmista itse oma leipäsi, omat keittosi, mehusi, jäätelösi, pitsasi, viilisi, pullasi, myslisi… Valmistamalla itse ruokasi tulet lopulta tunnetuksi siitä. Sinusta tulee brändi. Ystäväsi ja perheesi tuntee Matin tai Maijan leivän, lasagnen, kalakeiton…

 

Jos valitat ajan puutetta ja siksi ostat valmisruokia, muistathan että kalliimpien valmisruokien vuoksi joudut tekemään enemmän töitä ja siksi sinulla on myös vähemmän aikaa. Hanki siis ruokasi halvemmalla, pärjäät vähemmällä työnteolla.

Osta vain perusraaka-aineita ja kilohinnan mukaan. Säästät ja syöt terveellisemmin. Mielikuvasta ei kannata maksaa, valmistusaineista kannattaa.

Säästyneet rahat kannattaa sijoittaa ja positiivinen kierre on syntymässä. Rahasi tekevät työtä nukkuessasikin ja tarve palkkatyölle vähenee entisestäänkin.

Tuhoisat heräteostokset

Minulla oli tapana tehdä usein heräteostoksia. Kohtasin uuden esineen kaupassa, netin myyntipalstalla, Nettiautossa, Nettimotossa… Tavan tuloksena oli monta kaapillista vaatteita, yli kymmenen kenkäparia, kolme talvitakkia, kaksi autoa, joista toinen urheiluauto, moottoripyörä…

Urheiluauto on nyt myyty (tappiolla), moottoripyörä on myyty (ajoa kertyi vuosittain säälittävän vähän), vaatekaapissa on vielä vaatteita (en ole ostanut moneen vuoteen ja vielä riittää). Heräteostosten tekeminen on tuhoisa tapa. Se on tuhoisa pankkitilille ja se täyttää kodin tarpeettomalla tavaralla. Onneksi parantuminen pahoista tavoista on mahdollista. Tarvitaan toimivat keinot.

Yksi toimiva keino on lista. Kun huomaat pohtivasi uutta hankintaa, lisää se listalle ja anna olla siellä vähintään kuukausi. Kuukauden harkinta-aika on toimiva ratkaisu. Kuukauden aikana huomaat uusia ratkaisutapoja hankintaasi. Ehkä saatkin hankintasi jostain ilmaiseksi (näin on tapahtunut minulle). Kuukauden aikana voit tutustua markkinoihin, tehdä laatu- ja hintavertailuja ja vältyt kenties virheostokselta. Voit tutkia mahdollisuutta valmistaa hankittava esine itse tai kunnostaa käytettynä hankittava esine. Kuukauden aikana voit tutkailla ja inventoida omaa varastoasi ja kenties huomaat jo omistavasi suunnittelemasi ostoksen (tämäkin on sattunut minulle). Saatat myös huomata ettet niin kovasti haluakaan esinettä (näin käy todella useasti).

Aloita ETF-kuukausisäästäminen
Aloittamalla ETF-kuukausisäästämisen nyt. Nordnet.fi

Tällä tavalla hankintoihin sisältyy myös tarina. Onhan paljon mielenkiintoisempaa kertoa kunnostaneesi esineen itse kuin latoneesi setelit kaupan tiskiin.
Älä osta heti. Laita listalle. Pankkitilisi ja komerosi kiittävät.

Tuplaa hyvinvointisi puolittamalla työaikasi

Tässä yksi keino lisää hyvinvointisi työkalupakkiin. Tästä ei puhuta paljoakaan ja toivon että olisin kuullut ja havahtunut tähän aikaisemmin. Olin jatkuvasti stressaantunut. Heräilin aamuyöstä. Stressaannuin pienistäkin asioista. Pienen lapsen isänä se ei ole hyvä asia. Mietin ratkaisuna jopa irtisanoutumista työstäni.

Ratkaisu ei ollut työ vaan sen määrä. Jostain syystä me teemme joko täyttä työviikkoa ja uuvumme. Toiset eivät tee ollenkaan joko uupumisen tai työnsaannin vaikeuden vuoksi. Täysi työviikko tulee meille automaattisesti ja pyytämättä. Vaihtoehtoja ei kukaan tule tyrkyttämään. Se vaatii aktiivisuutta.

Elämäntyylini oli harkitsematon. Käytin rahaa silloin kun siltä tuntui. Ruokakaupan ostoskassini oli aina sadan euron arvoinen. Notkuin paljon kahviloissa. Ostin vaatteita mielenjohteesta tarkistamatta todellista tarvetta. Ostin kalliita harrasteajoneuvoja.

Kaikki liittyy kaikkeen, työssäkäynti, rahantarve, kulutus. Jos ostan kaiken puolet halvemmalla, pärjään puolet pienemmällä palkalla. Puolet pienemmän palkan saa puolittamalla työajan.

Tein muutoksia ostoskäyttäytymiseeni. Aloin kutistaa kulutustani. Luovuin vaatteiden ostamisesta. Vaatekaappini on täynnä ja omistan paljon vaatteita joita en käytä edes vuosittain. Päätin ostaa uuden vaatteen vasta kun vanha hajoaa ja sittenkin vasta todelliseen tarpeeseen. Viimeisen vuoden aikana olen ostanut yhdet housut.

Vähensin auton käyttöä. Korvasin kaupungin sisäiset autoilut polkupyörällä ja kävelemällä. Myin harrasteajoneuvon pois. Aloin seurata kauppojen tarjousilmoittelua. Ostin suuria eriä elintarvikkeita tarjouksista. Aloin myydä tarpeetonta tavaraa kaappitilaa viemästä. Uusien hankintojen kohdalla tarkistin ensin netin käytettyjen tavaroiden markkinapaikat.

Aloita ETF-kuukausisäästäminen
Aloittamalla ETF-kuukausisäästämisen nyt. Nordnet.fi

Stressi on lähes pudonnut pois. Nyt on aikaa omille ajatuksille, lapsen kanssa viihtymiselle, kirjoille, elokuville ja vaikkapa keinutuolissa istumiselle ja takkatulen tuijottamiselle.

 

Säästeliään riskialtis elämä

Usein kuulee kommentteja downshiftaamista vastaan. Esimerkiksi: Mitä jos tuleekin yhtäkkiä yllättäviä menoja? Mitä jos et pärjääkään vähillä tuloillasi?

Verrataanpa downshiftaajan tilannetta tyypilliseen suomalaiseen kuluttajaan. Keskiverto suomalainen säästää vähän tai ei ollenkaan. Palkka kuluu seuraavaan palkkapäivään mennessä kokonaan. Hän elää “from paycheck to paycheck”, kuten amerikkalainen sanoisi. Missä on hänen joustovaransa? Jos hän tekee alun alkaenkin täyttä työviikkoa, on vaikea lisätä työntekoa. Ainahan voi turvautua lainarahaan.

Entä sitten downshiftaaja, joka tekee vähän tai ei ollenkaan töitä. Miten hän pärjää yllättävien menojensa kanssa. Ensinnäkin, menot eivät tule hänelle yllätyksenä. Jos hän on saanut itsensä niin hyvään taloudelliseen asemaan ilman jättiperintöjä tai muita yllätyksiä, hän osaa varautua melko hyvin talouden käänteisiin. Työpaikan menetyskään ei ole hänelle katastrofi. Hän tietää vuotuiset kulunsa ja tietää tarkalleen, moneenko työstä vapaaseen vuoteen hänellä on varaa. Ja ainahan on mahdollista lisätä työntekoa, jos sitä ei alunperinkään tee juuri ollenkaan. Muutaman tunnin lisäduuni viikossa vaikuttaa säästeliään koroillaeläjän budjettiin valtavasti. Kalliisiin lainoihinkaan ei ole tarvetta. Sijoituksissa on aina yllin kyllin pakollisiin menoihin.

Kumpi siis mahtaa olla riskialttiimpi lähtökohta?